Tupakan kasvattaminen on aihe, joka kiinnostaa yhä useampia ihmisiä etenkin tupakan hinnan noustessa jatkuvasti. Suomessa kaupallinen tupakan kasvatus on lainsäädännöllisesti säädeltyä ja käytännössä kiellettyä ilman virallisia lupia, mutta pieniä määriä kasvia voidaan kasvattaa kotitarpeiksi. Tässä artikkelissa käsitellään tupakan kasvattamisen historiaa, käytännön ohjeita kasvatukseen ja siihen liittyviä säädöksiä.
Tupakan historia
Tupakka (Nicotiana tabacum) on alun perin Keski- ja Etelä-Amerikasta peräisin oleva kasvi, jota alkuperäiskansat käyttivät niin lääketieteellisiin, seremoniallisiin kuin virkistystarkoituksiinkin jo tuhansia vuosia sitten. Eurooppaan tupakka saapui 1500-luvulla espanjalaisten ja portugalilaisten löytöretkeilijöiden mukana, ja siitä tuli nopeasti suosittu hyödyke. Ajan myötä tupakan käyttö ja kasvatus levisivät ympäri maailman, ja erityisesti 1900-luvulla tupakkateollisuus nousi massiiviseksi globaaliksi bisnekseksi.
Tupakan historiassa on nähtävissä myös terveydellisten vaikutusten tiedostamisen lisääntyminen, minkä seurauksena tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt monissa maissa ja hintataso noussut sääntelyn ja verotuksen myötä. Tämä on synnyttänyt kiinnostusta kotikasvatukseen erityisesti niillä, jotka haluavat valmistaa omaa tupakkaa ilman teollisia lisäaineita.
Tupakan kasvattaminen kotona
Tupakan kasvattaminen ei ole kovin vaikeaa, mutta se vaatii huolellisuutta ja aikaa. Tupakkakasvi kasvaa parhaiten lämpimässä ja aurinkoisessa ilmastossa, ja Suomessa kasvatus onnistuu parhaiten kasvihuoneessa tai aurinkoisella, suojaisalla paikalla. Jos harkitset tupakan kasvatusta, huomioi seuraavat vaiheet:
1. Siementen hankinta
Tupakan siemeniä voi hankkia joko erikoisliikkeistä tai ulkomailta tilaamalla. Muista tarkistaa paikalliset lainsäädännöt, sillä tupakan siementen maahantuonti voi olla rajoitettua. Tupakan siemenet ovat erittäin pieniä, ja niitä kannattaa kylvää runsaasti, sillä kaikki siemenet eivät välttämättä idä.
2. Esikasvatus
Tupakan siemenet kylvetään varhain keväällä sisätiloihin. Ne tarvitsevat valoa itääkseen, joten siemeniä ei tule peittää mullalla, vaan ne kylvetään mullan pinnalle ja kastellaan sumutinpullolla, jotta siemenet eivät huuhtoudu pois. Idätys tapahtuu parhaiten 20–30 asteen lämpötilassa, ja taimien kasvualusta pidetään kosteana.
3. Taimien hoito ja siirto ulos
Kun taimet ovat kasvaneet noin 10 cm korkuisiksi ja yöpakkaset ovat ohi, ne voidaan siirtää ulos. Taimia tulee totuttaa ulkoilmaan vähitellen, esimerkiksi viemällä niitä päivittäin ulos muutamaksi tunniksi ennen varsinaista ulosistutusta. Taimet siirretään aurinkoiselle, lämpimälle ja hyvin ojitetulle paikalle. Tupakan kasvualusta tulisi olla runsasmultainen ja ravinteikas.
4. Kasvukauden hoito
Tupakkakasvi vaatii säännöllistä kastelua ja lannoittamista kasvukauden aikana. Kasvukauden loppupuolella, kun kasvi alkaa kukkia, kukinnot tulisi poistaa, jotta kasvi keskittyy lehtien kasvuun. Tupakan lehdet ovat juuri se osa kasvista, jota käytetään tupakkatuotteiden valmistamiseen.
5. Sadonkorjuu
Kun tupakan lehdet alkavat kellastua ja tuntua vahamaisilta, ne ovat valmiita korjattavaksi. Sadonkorjuu tapahtuu yleensä elo-syyskuussa. Lehdet kuivataan joko ripustamalla ne varjoisaan ja ilmavaan paikkaan tai käyttämällä erityisiä kuivureita. Kuivuminen kestää muutamia viikkoja, minkä jälkeen lehdet voidaan käsitellä ja käyttää tupakkatuotteiden valmistukseen.
Tupakan jalostaminen ja käyttö
Sadonkorjuun jälkeen lehdet on käsiteltävä, jotta ne soveltuvat poltettavaksi. Käsittelyvaiheita ovat muun muassa kuivatus, fermentointi ja aromatisointi. Fermentointi on tärkeä vaihe, sillä se vähentää tupakan luonnollista happamuutta ja parantaa sen makua. Tämä vaihe voi kestää useita kuukausia, ja sen aikana tupakanlehtiä säilytetään ilmatiiviissä säiliöissä, joissa ne käyvät läpi hitaasti etenevän kemiallisen prosessin.
Valmiit tupakkalehdet voidaan käyttää savukkeiden, sikarien tai piipputupakan valmistukseen. Itse viljelty ja valmistettu tupakka voi tarjota täysin erilaisen makuelämyksen verrattuna teollisesti valmistettuihin tuotteisiin.
Lainsäädäntö ja tupakan kotikasvatus
Tupakan kasvattaminen kaupalliseen käyttöön on Suomessa luvanvaraista, mutta kotitarvekasvatus on sallittua, kunhan kasvatettava määrä on pieni ja käyttö rajoittuu henkilökohtaiseen kulutukseen. On kuitenkin hyvä huomioida, että tupakan jalostaminen ja myyminen ilman asianmukaisia lupia on kiellettyä. Tupakan kasvatus kotitarpeisiin vaatii myös sitä, että viljelijä perehtyy paikallisiin säädöksiin ja varmistaa, että toiminta pysyy lain sallimissa rajoissa.
Tupakan ympäristövaikutukset
Tupakan viljelyllä on huomattavia ympäristövaikutuksia, etenkin teollisessa mittakaavassa. Suuret tupakkaviljelmät kuluttavat maaperän ravinteita ja edistävät metsien hakkaamista, etenkin kehittyvissä maissa, joissa tupakkaa viljellään paljon. Lisäksi tupakkateollisuus tuottaa merkittäviä määriä jätettä ja saastuttaa ympäristöä. Kotikasvattaja voi kuitenkin välttää nämä haitat kasvattaessaan tupakkaa pienimuotoisesti ja ympäristöä kunnioittaen.
Lopuksi
Tupakan kasvattaminen voi olla palkitsevaa, jos olet kiinnostunut oppimaan kasvin kasvatuksen ja jalostuksen perusteet. Kasvatusprosessi ei ole teknisesti haastava, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Samalla kotikasvattaja saa mahdollisuuden nauttia itse kasvatetusta tuotteesta, jonka koostumusta ja käsittelyprosessia hän voi itse kontrolloida.
On tärkeää muistaa, että tupakan käyttöön liittyy vakavia terveysriskejä, ja vaikka kotona kasvatettu tupakka saattaa sisältää vähemmän lisäaineita kuin kaupalliset tuotteet, se ei ole terveellistä. Kasvatuksen mielekkyys voikin olla ennemminkin itse prosessissa ja oppimisessa kuin lopputuotteen nauttimisessa.
Muista myös, että tupakan viljelyyn ja käyttöön liittyy lakisääteisiä rajoituksia, jotka vaihtelevat maittain. Ennen kuin aloitat tupakan kasvattamisen, varmista, että olet tietoinen paikallisista säännöistä ja seuraa niitä tarkasti.
